"Hei, uudet tuulet! Viettekö kasvipohjaisen ravinnon mennessänne?"

Pitkä aika viimeisestä blogipostauksesta! Iän kaiken vanha tekosyy “kiire” ja toinen vielä parempi, “ajan puute”, astuvat kuvioihin. Kaksikko, jotka tiukasti pitävät toisiaan kädestä. He ovat kuin kaksoset: ei ole toista ilman toista.

Sunnuntaina Kiire ja Ajanpuute ovat ulkoruokinnassa ja istuvat parvekkeella katsomassa taloyhtiön ihmisistä tyhjää pihaa, kun itse Yrittäjä kyhjöttää repaleisessa, vanhassa toimistotuolissa risti-istunnassa kirjoittamassa blogipostausta. Sunnuntaina, joka on lepopäivä.
Ei hyvin mene.

En tiedä mikä on syksyssä, se kun näyttää kerta toisensa jälkeen puhaltavan Uusia Tuulia. Scorpionsilla on Wind of Change, mutta voi kait se olla muillakin?

Eniveis, asiaan. En itse jaksa lukea pitkiä alustuksia. Luen usein kappaleen ensimmäisen lauseen, koska se antaa paljon informaatiota: onko kyseessä tärkeää vai jaarittelua. Mennään siis asiaan!

Valmentajana olen PALJON pohtinyt kysymystä MIKSI. Miksi ihmiset eivät pitemmän päälle tunnu oikeasti saavan apua kasvipohjaisesta ravinnosta? Kerta toisensa jälkeen olen huomannut kaavan, että ensin vointi kohenee ja sitten tulee iso dippaus, josta ei toivuta enää kunnolla. Vointi on todella aaltoilevaa mutta vallitsevana on väsymys ja hermoston kierroksilla oleminen. Kilpirauhasvaivaisilla kilpirauhasvaivat pahenevat… ja niitä tulee muillekin. Kaikki ei ole ihan kunnossa.

Aloin tutkimaan kasviravinnolla olleiden ihmisten tarinoita ja kokemuksia ja huomasin, että kaikissa on yhteneväisyyttä: ensin keho on kestänyt kasviravintoa vuoden, kaksi, jollakin jopa neljä. Ja sitten on tullut takapakkia, joka ei ole enää helpottanut. Hormonivaivoja, kilpirauhasvaivoja, rautavaivoja, hammasvaivoja, uupumisvaivoja, you name it. Ja heitä yhdisti kaikkia eläinproteiinin lisääminen ja sen auttaminen.
Mikä tässä siis mättää?

Tämän jälkeen iskin nenäni kirjaan (tai, googleen) ja aloin tutkia. Rasvaliukoisten vitamiinien puute, joo-o. Verensokerin heilahtelut, joka johtaa kalsium-magnesiumsuhteen sekoittumiseen, kyllä. Verensokerin heilahtelut nostaa stressihormoneja, jotka vaimentaa kilpirauhasta, pitää lisämunuaiset kierroksilla ja stressijärjestelmän kierroksilla, kyllä vaan. Kasviravinnon folaatti riipii osalla metyyliä solun tumasta, kyl… wait, what? Komento takaisin, nyt peruutetaan.
Niin, että MITÄ?

Tullaan metylaatioon. Metylaatiolla tarkoitetaan metyyliryhmiksi nimitettyjen hiiliyhdisteiden kiinnittymistä dna:han ja sitä tapahtuu jokaisessa solussa. Kun metylaatio toimii oikein, varmistaa se sen että geenit toimivat oikein. Metylaatio vaikuttaa hormonitoimintaan, entsyymien tuotantoon, aivojen välittäjäaineiden tuotantoon, immuniteettiin, hermostoon sekä erityisesti kehon masterantioksidantin glutationin toimintaan. Glutationin tuotantoa pyritään lisäämään mm NAC -ravintolisällä eli N-asetyylikysteiinillä, sillä glutationi on elintärkeä keholle, sillä sen yksi tehtävistä on poistaa kehosta haitallisia kuona-aineita ja säädellä oksidaatiota.

Entäs se kasviravinto ja folaatti, kun se riipii jotain dna:sta..?
No niin. Toisilla ihmisillä, jotka ovat biotyypiltään hypo- tai alimetyloijia on metylaatio puutteellista, metyyliryhmiä on liian vähän. Folaatti (B9) kyllä toimii metyylin luovuttajana MUTTA solun tumasta se varastaa jopa kymmenen kertaa enemmän metyyliä solun DNA:sta! Eli mitä siitä seuraa pitkässä juoksussa, kun syödään runsaasti folaattia? Hormonitoiminnan, entsyymien, välittäjäaineiden ja geenien toiminnan häiriöitä. Ei ihme ettei sairaudet tunnu paranevan!

Sen sijaan sitten ihmiset, jotka ovat biotyypiltään hyper- eli ylimetyloijia on metylaatio liiallista, ja heille folaatti on tarpeellista. He voivatkin voida paremmin runsaasti folaattia sisältävällä ruoikavaliolla. Kuten kasviravinnolla.

Kasviravinto ei siis ole yksi ja ainoa, aukoton ruokavalio kaikille. Ravinnolla on todella hurja vaikutus ihmisen terveyteen perimää myöten, ja toisekseen ihmisen tarpeet muuttuvat. On meidän tehtävä pysyä muutoksessa mukana ja vastata tarpeisiin.

Ihminen on fysiikaltaan kasvissyöjä mutta erilainen kasvissyöjä kuin luomakunnan muut olennot. Ihminen on niin kompleksi, monimutkainen ja täydellinen mysteeri loppuun saakka, että ei millään voida laittaa ihmistä vain yhteen laatikkoon yhden palasen perusteella. Se osoittaa ymmärtämättömyyttä ihmisen uskomattoman hienoa ja täydellistä fysiikkaa kohtaan!

Viekö ne muutoksen tuulet kasvipohjaisen mennessään?
En usko että ihan kokonaan ja pysyvästi, koska muuttuvat tarpeet. Mutta se mitä muutoksen tuulet tuovat tullessaan on yksilöllisyyden korostuminen. Nyt ravintovalmennuksia ohjaa ihmisen oma biotyyppi. Valmennuksia ohjaa myös se, onko ihmisellä kuinka runsas kuparitoksisuus, onko taustalla kasviravinnon aiheuttama stressi, onko alkuun suolisto-ongelmia tai ruoansulatusjärjestelmän inflammaatiota. Jokaisen ohjelma on erilainen; toiselle ohjataan alkuun kasvipohjainen ohjelma jota muutetaan (eikä jätetä sellaiseksi), toiselle suoraan oman biotyypin mukainen ohjelma, kolmannelle biotyypin mukainen ja kuparitoksisuutta hoitava.
Toisin sanoen, riippuu ihmisestä ja tilanteesta.

Muutoksen tuulet puhalsi pihan hetkeksi tyhjäksi mutta tyhjälle pohjalle lähdetään rakentamaan uutta, vaikka se herättää myös itsessä välillä epätoivoa.

Mutta ei elämässä ole varmaa muuta kuin muutos ja kuolema.
Sekä verot. Etenkin Suomessa.

Näihin tuulisiin tunnelmiin on hyvä päättää tällä kertaa ja toivottaa teille hyvää alkavaa viikkoa!

t. Heidi